Sukuseuran historiaa

Idea Henttosen sukuseuran perustamisesta syntyi Marjatta Kärkkään (o.s. Henttonen) tyttären häissä Turussa 1983. Marjatta Kärkäs oli syntynyt Jääskessä, ja hän teetti sukuhaarastaan selvityksen. Seuraavana kesänä hän kutsui koko joukon sukulaisia kesäasunnolleen Mikkeliin suvun ensimmäiseen tapaamiseen. Useita sukuhaaran jäseniä asuu Oulussa, ja siksi siellä järjestettiin virallisempi sukuseuran perustava kokous kesällä 1985.

Suvun alkuperä

Henttosen suvun haarat ovat kaikki alunperin Karjalan kannakselta ja Etelä-Karjalasta, nimittäin Antreasta, Jääskestä, Vpl Pyhäjärveltä, Sakkolasta, Kirvusta ja Ruokolahdelta. Näillä kaikilla paikkakunnilla asui Henttosia 1700-luvulla tai jo aikaisemmin. Samoihin aikoihin asui Henttosia myös Johanneksessa ja Viipurin pitäjässä, mutta nämä sukuhaarat ovat mahdollisesti sammuneet Henttonen-nimisinä.

Varhaisimmat asiakirjoista löytyneet Henttoset asuivat 1500-luvulla Jääsken Henttolassa, joka myöhemmin kuului Antrean pitäjään. Lisätietoja kohdassa HISTORIAA.

Sukuseuran tarkoitus

Sukuseuran tavoitteena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuutta jäsenten keskuudessa.

Sukuseuran toiminta

Sukuseura on teettänyt sukukirjan, joka valmistui kesällä 2012.

Sukuseuralla on sukujuhla parillisina vuosina kesäaikaan. Sukujuhlapaikat ovat olleet seuraavat: Mikkeli 1984, Oulunsalo 1985, Iitti 1986, Eura 1988, Aulanko 1990, Ristiina 1992, Hollola 1994, Hämeenlinna 1996, Oulu 1998, Imatra 2000, risteily 2002, Turku 2004, Tampere 2006, Kouvola 2008, Helsinki 2010, Aulanko 2012, Oulu 2014, Sammatti 2016. Suurin yleisömenestys oli Imatran kokouksella, jossa oli n. 160 osanottajaa, kaukaisimmat Australiasta. Kokouksen yhteydessä tehtiin bussiretki Antreaan ja Jääskeen suvun kotipaikoille.

Kuvia sukujuhlista on sivuilla KUVA-ALBUMI.

Henttosen sukuseuran seuraavasta sukujuhlasta on tietoa sivulla ETUSIVU ja UUTISET.

Sukujuhlien järjestämisvastuu kiertää periaatteessa eri sukuhaarojen kesken. Joka kolmas kerta päävastuussa ovat jääskeläiset, joka kolmas kerta antrealaiset ja joka kolmas kerta muiden pitäjien edustajat.

Henttosen sukuseuran tunnus

Sukuseuran tunnus on rekisteröity numerolla 670 Suomen Heraldisen Seuran vaakunarekisterissä.
Tunnuksen on suunnitellut heraldikko Jukka Suvisaari opetusneuvos Antti Henttosen idean pohjalta. Neljä kultaista hevosenkenkää on sijoitettu Andreaksen ristin tapaan ja ne muistuttavat talonpoikais- ja hakkapeliitta-Henttosista. Tunnuksen aaltokoroinen hopeinen hirsi viittaa Vuokseen. Lippu on naulattu ja siunattu käyttöönsä Karjalaisten kesäjuhlilla Hämeenlinnassa 1996.

Liittyminen

Henttosen sukuseuran tarkkaa jäsenten määrää ei tiedetä, koska jäsenmaksu on perhekohtainen, ja perheessä voi olla jäseniä yksi tai useampia.

Jos haluat liittyä sukuseuraan, katso kohtaa YHTEYSTIEDOT.

Henttosten lukumäärä

Väestörekisterikeskuksen mukaan Henttonen oli toukokuussa 2017 nykyisenä nimenä

  • Suomessa 483 miehellä ja 500 naisella, yhteensä 936 henkilöllä
  • 47 ulkomailla asuvalla (vain ne, joilla suomalainen henkilötunnus)
  • eli yhteensä kaikkiaan 983 henkilöllä.

Henttonen oli toukokuussa 2017 entisenä sukunimenä

  • 346:llä Suomessa asuvalla henkilöllä ja
  • 25:lla ulkomailla asuvalla (luvussa vain ne, joilla suomalainen henkilötunnus)
  • eli yhteensä 371 henkilöllä.