Sukuseuran historiaa
Idea Henttosen sukuseuran perustamisesta syntyi
Marjatta Kärkkään (o.s. Henttonen) tyttären häissä Turussa 1983. Marjatta
Kärkäs oli syntynyt Jääskessä, ja hän teetti sukuhaarastaan selvityksen.
Seuraavana kesänä hän kutsui koko joukon sukulaisia kesäasunnolleen Mikkeliin
suvun ensimmäiseen tapaamiseen. Useita sukuhaaran jäseniä asuu Oulussa, ja
siksi siellä järjestettiin virallisempi sukuseuran perustava kokous kesällä
1985.
Suvun alkuperä
Henttosen suvun haarat ovat kaikki alunperin Karjalan
kannakselta ja Etelä-Karjalasta, nimittäin Antreasta, Jääskestä, Vpl
Pyhäjärveltä, Sakkolasta, Kirvusta ja Ruokolahdelta. Näillä kaikilla
paikkakunnilla asui Henttosia 1700-luvulla tai jo aikaisemmin. Samoihin
aikoihin asui Henttosia myös Johanneksessa ja Viipurin pitäjässä, mutta nämä
sukuhaarat ovat mahdollisesti sammuneet Henttonen-nimisinä.
Varhaisimmat asiakirjoista löytyneet Henttoset asuivat
1500-luvulla Jääsken Henttolassa, joka myöhemmin kuului Antrean pitäjään.
Lisätietoja kohdassa
HISTORIAA.
Sukuseuran tarkoitus
Sukuseuran tavoitteena on selvittää suvun vaiheita ja
historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuutta jäsenten
keskuudessa.
Sukuseuran toiminta
Sukuseura on teettänyt sukukirjan, joka valmistui
kesällä 2012.
Sukuseuralla on sukujuhla joka toinen vuosi kesäaikaan, mutta koronapandemian takia jouduttiin jättämään juhlia pitämättä. Sukujuhlapaikat ovat olleet seuraavat: Mikkeli 1984, Oulunsalo
1985, Iitti 1986, Eura 1988, Aulanko 1990, Ristiina 1992, Hollola 1994,
Hämeenlinna 1996, Oulu 1998, Imatra 2000, risteily 2002, Turku 2004, Tampere
2006, Kouvola 2008, Helsinki 2010, Aulanko 2012, Oulu 2014, Sammatti 2016, Hotelli Nuuksio, Espoo / Kirkkonummi 2018, Lahti 2023. Suurin
yleisömenestys oli Imatran kokouksella, jossa oli n. 160 osanottajaa,
kaukaisimmat Australiasta. Kokouksen yhteydessä tehtiin bussiretki Antreaan ja
Jääskeen suvun kotipaikoille.
Kuvia sukujuhlista on sivuilla KUVA-ALBUMI.
Henttosen sukuseuran seuraavasta sukujuhlasta on tietoa
sivulla
ETUSIVU ja UUTISET.
Sukujuhlien järjestämisvastuu kiertää periaatteessa eri
sukuhaarojen kesken. Joka kolmas kerta päävastuussa ovat jääskeläiset, joka
kolmas kerta antrealaiset ja joka kolmas kerta muiden pitäjien edustajat.
Henttosen sukuseuran tunnus
Sukuseuran tunnus on
rekisteröity numerolla 670 Suomen Heraldisen Seuran vaakunarekisterissä.
Tunnuksen on suunnitellut heraldikko Jukka Suvisaari opetusneuvos Antti
Henttosen idean pohjalta. Neljä kultaista hevosenkenkää on sijoitettu
Andreaksen ristin tapaan ja ne muistuttavat talonpoikais- ja
hakkapeliitta-Henttosista. Tunnuksen aaltokoroinen hopeinen hirsi viittaa
Vuokseen. Lippu on naulattu ja siunattu käyttöönsä Karjalaisten kesäjuhlilla
Hämeenlinnassa 1996.
Liittyminen
Henttosen sukuseuran tarkkaa jäsenten määrää ei tiedetä, koska jäsenmaksu on perhekohtainen,
ja perheessä voi olla jäseniä yksi tai useampia.
Jos haluat liittyä sukuseuraan, katso kohtaa YHTEYSTIEDOT.
Henttosten lukumäärä
Väestörekisterikeskuksen mukaan Henttonen oli 6.1.2025 nykyisenä nimenä elossa olevilla henkilöillä seuraavasti:
469 miehellä ja 465 naisella, yhteensä 934 henkilöllä
joista 51ulkomailla asuvia (vain ne, joilla on suomalainen henkilötunnus)
Henttonen oli 6.1.2025 entisenä sukunimenä
-
37 miehellä ja 315 naisella, yhteensä 352 henkilöllä
-
joista 21ulkomailla asuvia (vain ne, joilla on suomalainen henkilötunnus)